Space Invaders Extreme (DS, PSP)
29.9.2008, 19.00
Ah, klassikot, nuo ikuiset nostalgian kohteet. Nykypäivän mittapuulla etenkin ne vanhimmat klassikot ovat jo täysin pelikelvottomia tapauksia, joita suurinta osaa pystyy pelaamaan vain niihin liittyen kauniiden nuoruusmuistojen ansiosta.
Usein pelinkehittäjät yrittävät rahastaa ihmisiä nostalgisiin muistoihin vedoten. Space Invaders ei ole ollut poikkeus. Siitä löytyy kaikenlaisia versioita aikalailla kaikille mahdollisille pelikoneille. Useimmat niistä ovat ala-arvoisia esityksiä, joita edes nostalgia ei riitä pelastamaan. Taito Corporation on päättänyt yrittää ainakin vielä kerran. Kiitäköön Space Invaders nykypäivään 30-vuotisjuhlansa kunniaksi.
Ensin oli Pong, sitten Breakout ja lopulta Arkanoid. Allekirjoittaneelle tämä on myös pelien paremmuusjärjestys. Vanhalla kunnon Spectrumilla paukutettiin kavereiden kanssa Arkanoidia tuntikaupalla ja odotettiin innolla seuraavaa kenttää.
Vanha sanonta kertoo, että tyhjästä on paha nyhjäistä. Tämän voisi kenties kääntää myös ympäri ja todeta, että kun ei odota yhtään mitään, vähäkin vaikuttaa voitolta. Kenties juuri tästä syystä tuore ja virallinen olympiapeli toimii yllättävän hyvin.
Sierran klassisten seikkailupelien selkeästi parodiahenkisin on scifi-kliseille irvaileva Space Quest -sarja. Se seuraa sosiaalisesti kyvyttömän Roger Wilco -nimisen siivoojan seikkailuja siellä, missä kukaan mies ei ole koskaan siivonnut.
Kun puhutaan raivostuttavista peleistä, niin Dragon’s Lairin ja Space Acen kaltaisia muinaisia dinosauruksia ei voida välttää. Teknologialähtöinen pelintekeminen ei ole ollut koskaan järkevä tapa tehdä videopelejä, mikä näkyy erityisen selkeästi näissä laserlevypelien modernisoinneissa.
Jos muistat pelin nimeltään Dragon’s Lair, niin saatat suhteellisen suurella todennäköisyydellä tietää myös nimen Space Ace. Nuo 80-luvun alkuvuosien megalomaaniset laserlevy-pelit olivat alkusoittoa myöhemmälle multimedian aallolle ja keräsivät lyhyessä ajassa valtaisasti mediahuomiota ja suosiota upealla ulkoasullaan.