eDome
31.12.2008, 16.50
Trackmania DS on yllättävä veto. Supernopea ja tarkkoihin hyppyihin pohjautuva peli ei kuulosta DS:n heiniltä, mutta se toimii yllättävän hyvin.
Alunperin PC:ltä portattu Trackmania on yksinkertaisuudessaan juuri sitä mitä DS tarvitsee. Yksinkertaista, lyhyissä erissä pelattavaa hurjastelua.
18.12.2008, 16.58
Monet pitkäikäiset pelisarjat kokevat vuosien aikana laskuja ja nousuja. Ideoiden käydessä vähiin jatko-osat muuttuvat usein pakkopullaksi ja joskus laatu heikkenee ihan silmissä. Tomb Raider on pelisarjana kokenut monenlaista. Ensimmäinen osa sai aikaan massiivisen maailmanlaajuisen ilmiön, jonka jälkeen Lara Croftin hahmo tuli tunnetuksi pelien ulkopuolellakin.
Pelien laatu laski tasaisesti ensimmäisen Tomb Raiderin jälkeen, mutta todellinen pohjanoteeraus tehtiin vasta PlayStation 2:n Angel of Darkness -pelin kohdalla. Moni uumoili Laran tarinan olleen jo lopussa, mutta sitten ohjaksiin astui Legacy of Kain -sarjasta paremmin tunnettu Crystal Dynamics. Asiat pistettiin kerralla kuntoon ja Tomb Raider Legend muistutti vikoineenkin monia siitä, miksi ensimmäinen osa oli aikoinaan niin pidetty toimintaseikkailu. Tomb Raider Underworld on Crystalin kolmas Tomb Raider ja vaikka se onkin ihan laadukas pakkaus, se viimeinen silaus jää silti puuttumaan.
15.12.2008, 15.10
Mario on kaikille tuttu Nintendon maskotti. Hän on esiintynyt monenlaisissa peleissä. Alkuperäiset tasohyppelypelit ovat vain jäävuoren huippu, sillä Mario on hyppimisen lisäksi osallistunut olympialaisiin, maalaillut taideteoksia, pelannut jalkapalloa ja ajanut kilpaa.
Segan oma maskotti Sonic on sekin ottanut osaa monenlaisiin aktiviteetteihin, mutta yksi Mariolle tuttu genre on jäänyt tähän saakka tutkimatta. Sonicilla ei ole näet omaa roolipeliseikkailua. Nyt tuokin korjaantuu ja vieläpä maineikkaan Biowaren avustuksella.
12.12.2008, 17.42
Musiikin säveltäminen ei liene ihan ensimmäinen ajatus, mitä kuvittelisi tekevänsä Nintendon DS-käsikonsolilla. Electroplankton ehkä sivusi tätä mahdollisuutta, mutta sekin oli lähempänä leikkikalua kuin varsinaista musiikkisoftaa.
Ensimmäinen ihme onkin, että Korgilla päätettiin paikata aukko, jota kukaan ei kuvitellut olevankaan. Toinen ihme on, että Korgin syntikkaohjelma Korg DS-10 tuotiin Eurooppaan, sillä vaikka Japanin perukoilla DS:lle löytyykin kaikenlaista yleissoftaa, suuri osa ei päädy lähellekään Eurooppaa.
8.11.2008, 15.41
Nintendo DS:n yksi ehdottomasti mielenkiintoisimmista sarjoista on etsiväseikkailua ja oikeussalidraamaa varsin mielenkiintoisesti yhdistelevä Ace Attorney. Yksinkertaisella, Japanissa varsin suositulla visual novel -tyylillä toteutettu pelisarja on osa toisensa jälkeen onnistunut luomaan jännittävää, hauskaa ja vivahteikasta viihdettä.
Trials and Tribulations on sarjan kolmas osa. Ilmeisesti se on myös viimeinen, jota tähdittää asianajaja Phoenix Wright. Esimakua tulevaisuudesta olemme saaneet loppukeväällä Euroopassa julkaistun Apollo Justice: Ace Attorneyn muodossa. Erinäisten ongelmien vuoksi pelien julkaisujärjestys Euroopassa vain meni sekaisin, joten Apollo ehti ensin kauppoihin.
4.11.2008, 17.51
Joskus tulee vastaan peli, jonka tekijät eivät ole olleet alkuunkaan tosissaan. Bangai-O Spirits on tällainen tapaus. Se on tehty niin kieli poskessa, että koko peliä voisi kuvailla eräänlaiseksi vitsiksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kyseessä olisi huono peli. Päinvastoin.
Bangai-O Spirits on jatkoa N64:n ja Dreamcastin Bangai-O:lle, joka jäi aikoinaan vähälle huomiolle. Jatko-osa jatkaa pitkälti samaa linjaa kuin ensimmäinenkin peli. Kyseessä on pohjimmiltaan hektinen sivultapäin kuvattu mecha-räiskintä. Välillä se tuntuu liiankin hektiseltä, kun ruutu on aivan täynnä luoteja. Toisinaan peli muistuttaa enemmän flipperiä kuin räiskintää. Hetkittäin peli saa muistuttaa puzzle-peliä. Jotkut kentät saattavat kestää sekunteja, toiset minuutteja. Vaihtelu on valtavaa.
Vanhemmat jutut arkistosta.