Talousviisaat ovat pitkin syksyä arvuutelleet miten, amerikkalaisten kehittämä finanssikriisi heijastuu Suomeen ja meidän suomalaisten arkeen. Uutiset näyttävät menevän huonompaan suuntaan huolimatta erilaisista kriisi- ja hätäkokouksista Euroopassa ja maailmalla.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on nyt ennustanut, että tulossa on pitkä, kahden tai ehkä jopa kolmen vuoden taantumakausi. Työttömyys nousee ETLAn mukaan kymmenen prosentin tietämiin. Vasta vuonna 2010 olisi odotettavissa parempaa.

Näin ei pitänyt käydä. Eurooppalaiseen yhteisvaluuttaan siirtyminen piti olla tae siitä, että maailman myllerrykset eivät enää pysty Suomen taloutta heittelemään. Koetut talouden heilahtelut tuovat jälleen mieleen, että maailmantalous ei ole järkiperäisesti ohjattava järjestelmä, vaan lohikäärme, jolle kasvaa vähintään pari uutta tultasyöksevää päätä kun edellisten kaulat on katkaistu. Taustalla on ideologinen haluttomuus markkinoiden valvontaan ja pankkimiesten loputon ”innovatiivisuus”.

Lamakautena toteutuu massiivinen varallisuuden uusjako. Björn Wahlroosin sormet syyhyävät ostamaan osakkeita halvalla. Tanskalaisille myydystä Sampo-pankista saaduilla miljardeilla voisi hyvinkin saada vaikkapa jonkin suuren pohjoismaisen pankin. Wahlroosille ja niille muille, joilla on nyt rahaa, varallisuuden kasvattaminen on mahdollisuus. Siksi Wahlroos vastustaa pankkien tukitoimia.

Huono tilanne on niillä tavallisilla palkansaajilla, joita kohtaa työttömyys ja joiden asuntolaina on mitoitettu tulojen jatkuvuuden perusteella. Vakuusarvot saattavat alentua ja asunto mennä alihintaan alta. Näin kävi monelle 90-luvun alun lamassa, mutta tämä taitaa olla jo unohdettu.

Wahlroosin ja Kokoomuksen ideologiaan on kuulunut elvyttäminen alentamalla verotusta, myös suurituloisten verotusta. Eduskunnan puhemies Niinistö on varmasti oikeassa siinä, että varsinkin huonoina aikoina suurituloisten verohelpotukset eivät mene kulutukseen vaan säästöön tai muuhun omaisuuden hankintaan, jolla edelleen lisätään varallisuuseroja.

Hallitus pitää kiinni hallitusohjelmasta ja parempina aikoina tekemistään päätöksistä elvyttää tuloverojen kevennyksillä. Niinistö esittää puolestaan tuloverojen keventämistä esimerkiksi lapsiperheille, joiden tulot menevät suurelta osin kulutukseen. Myös vuokra-asuntojen rakentaminen ja eräät muut julkiset investoinnit kaipaisivat rahoitusta.

Niinistön esiintyminen julkisuudessa voidaan tulkita etäisyyden ottamiseksi Kokoomuksesta. Se on ehkä osa kampanjaa, jolla pyritään työväen presidentiksi tai jopa koko kansan presidentiksi. Niinistö kuitenkin myöntää edelleen periaatteessa olevansa tuloverojen alentamisen kannattaja, nyt vain ei ole oikea aika.

Kasinotaloutta vastusti suunnilleen ainoana oikeistopoliitikkona aikanaan Raimo Ilaskivi. Ilaskiveä ei haluttu kuunnella ja maa ajettiin todella syvään lamaan. Jospa Kokoomuksen korva kuulisi nyt paremmin ja Vanhanenkin malttaisi hyväksyä tosiasiat.

Timo Näsänen

Lähetä linkki kaverille sähköpostilla