Helsinkiin on nyt tulossa 800 tuettua asuntoa asunnottomille. Koko maassa lienee noin 7000 asunnotonta. Näistä puolelle on hallitus luvannut asunnon vuoteen 2011 mennessä. Suurin osa Suomen vankiloiden asukkaista on juovuspäissään törmäilleitä, joilla on myös asunto-ongelmia kun vapaus koittaa.

Me helsinkiläiset pidämme asunnottomuuteen puuttumista tärkeänä asiana. Mutta asuntolan tulo omaan naapurustoon herättää vastustusta. On varmaan totta, että asuntolaan, valvottuunkin, sijoittuva väki aiheuttaa jonkin verran häiriötä lähiseudulla. Häiriöitten kokonaismäärä kuitenkin varmasti vähenee kun kaduilla tai rappukäytävissä majailevat ihmiset saavat osoitteen ja asunnon.

Nämä nyt tiedossa olevat tuetut asunnot ovat vasta alku asunnottomuuden poistamisessa. Tarvitsemme asunnottomille eri asteisesti tuettuja palveluja asuntolapaikoista alkaen kohti itsenäistä asumista.

Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on krooninen asuntopula. Väkeä muualta Suomesta tulee jatkuvasti lisää työpaikkojen perässä. Asuntojen vuokrat ovat kuitenkin kohonneet älyttömiksi suhteessa palkkatasoon.

Minkälaisia asuntoja Helsingissä tarvitaan? Helsingissä on voimassa päätös jonka mukaan uusissa taloissa asuntojen tulisi olla kooltaan keskimäärin 75 neliömetriä. Tätä on perusteltu sillä että lapsiperheilläkin tulisi olla mahdollisuus asuntoon Helsingissä. Suomalaiset asuvat ahtaasti verrattuna pohjoismaisiin naapureihimme ja lisääntymisaktiivisuuden kasvu pitäisi turvata tarjoamalla riittävän tilavia asuntoja lapsiperheille.

Toisaalta Helsingissä kolme neljästä taloudesta alkaa olla 1 – 2 hengen kokoisia. Näille tarvitaan pieniä asuntoja. Ihmiset kuulemma nykyään haluavat viettää aikaansa kahviloissa ja muissa kodin ulkopuolisissa viihtymispaikoissa oman pesän sijaan. Mutta onko syy mielihalussa vai siinä, että rahat eivät riitä toiveasuntoon?

Rakennuskustannukset tuntuvat kohoavan edelleen hurjalla vauhdilla, vaikka alalla on lähes kokonaan luovuttu kalliista kotimaisesta työvoimasta. Energiakysymykset on Suomessa jostain syystä lähes sivuutettu rakentamisen kehittämisessä. Lämmityksen energiatehokkuuden parantaminen on avainasemassa energian kulutuksen ja päästöjen vähentämisessä. Energiatehokkuuden parantaminen näkyisi asumiskustannuksissa pitkällä aikavälillä.

Käsittämätön yksityiskohta rakentamisessa ovat asuntokohtaiset saunat. Saunat lisäävät rakennus- ja energiakustannuksia sekä haukkaavat vielä koko joukon neliöitä. Eivätkä ne edes ole hääppöisiä saunoina. Mitä jos ryhdyttäisiin tarjoamaan ihmisille vaihtoehdoksi hieman kohtuuhintaisia, tilavia ja energiatehokkaita asuntoja, joissa olisi hieman vaatimattomampi varustetaso mm. ilman saunaa?

Timo Näsänen

Lähetä linkki kaverille sähköpostilla